uutta paria etsimässä

ylläoleva kasa reikiä ja repeytynyttä denimiä on (vain hieman liioitellen) ainoa, mitä on jäljellä vuosikausia uskollisesti palvelleista acnen farkuistani. auki"revityt" housunpolvet menivät vielä ajanmukaisesta tyylistä, mutta repeytynyt haarus ja takapuoli on jopa minulle vähän liikaa. 

(tuo kolahdus oli äitini, joka pyörtyi kauhusta kanarian auringossa)

farkut ovat ehdoton lempivaatteeni arjessa. olen siirtynyt pikkuhiljaa yhdet farkut kerrallaan - mallista siihen, että kaapissa onkin yhtä aikaa useammat käyttökelpoiset jamekset. ja nyt sille perussiniselle perusmallille tarvitaan korvaaja.

kierrellessäni viime viikonloppuna alennusmyyntejä päädyin outletiin, josta olen joskus kunnolla penkomalla tehnyt löytöjä.

(outletit ovat oikeastaan aika ahdistavia. ne tuovat mieleeni perheloman floridassa joskus 90-luvulla, jolloin isot ostoskeskukset suomessa olivat vasta tulevaisuutta. kuljimme kasoittain täytetyissä halpa-malleissa huuli pyöreänä. olen sittemmin ruvennut arvostamaan maltillisesti ja hyvällä maulla sisustettuja putiikkeja ja kivijalkakauppoja...)

ilahduin, kun löysin hyvällä tarjouksella nudien farkkuja vakkarimallissani, vieläpä juuri etsimässäni sinisen sävyssä ja maltillisella pesulla.

sovituskopissa paljastui nopeasti, miksi nudien täyspuuvillaisia farkkuja oli kärrätty kasakaupalla outletiin. oman kokoni farkut eivät nousseet juuri polven yläpuolelle. tarkistettuani koon ja reisieni leveyden (suunnilleen sama kuin edellisenä iltana), kokeilin kahta kokoa suurempaa. sama tarina.

onneksi tajusin sovittaa, olisin nimittäin saattanut myös kävellä suoraan kassalle "oikean" koon kanssa.

tarinan opetus: epäile ja sovita, jos törmäät satamäärissä superhalvalla myytäviin laatufarkkuihin.

toinen opetus: sovita. aina.

kolmas opetus: olen edelleen ilman lempifarkkuja. must take care of this business.

kivaa perjantai-iltaa, tyypit!