perjantai 29. elokuuta 2014

perjantaina kotona

palasin juuri puolentoista vuorokauden työyhteisöristeilyltä. 

raahasin tallinnan vanhastakaupungista mukanani puntin pitkiä inkaliljoja. voi sitä riemua, kun kotona odotti kimppu valkoisia freesioita.






puhdas ja tuoksuva koti, ja illalla pääsen hippaamaan scandinavian music groupin tahtiin.

friday i'm in love.

perjantai 22. elokuuta 2014

"minä omistan kaiken mitä näen ja mistä pidän. minä omistan koko maailman."

muumikirjojen hahmoista suosikkini on aina ollut nuuskamuikkunen. samaistuin helposti seikkailunhaluiseen ja unelmoivaan pikku olentoon.

sain kerran lapsena lahjaksi nuuskamuikkus-pehmolelun. se oli kallis aarteeni, kunnes hukkasin sen italiassa villiparsanmetsästysreissulla ollessani kahdeksanvuotias.

olin pitkään surullinen, mutta tapahtuneen absurdiuden vuoksi aloin sitten epäillä, että se halusi itse lähteä. ehkä sen vaeltavaa sielua ei voinut kahlita.






kävin viimein tove janssonin näyttelyssä.

pidin erityisesti valokuvista, huikeasti kuvitetuista kirjeistä sekä eräästä pienestä pastellisesta maalauksesta, josta en kehdannut ottaa kuvaa kaiken sen väkimäärän keskellä.


on ihan mieletöntä ajatella, että suomalainen nainen, pieni ulkosaaristoon erakoitunut mummu, on luonut satumaailman, johon ihmiset ympäri maailmaa ovat rakastuneet intohimoisesti. toven tarina on vahva osoitus siitä, että elämä voi viedä ihan minne vaan, kun vaan on pikkuisen uskoa rajattomiin mahdollisuuksiin.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

kultareunoja

elokuun pimeät illat ja vedenpaisumusta enteilevät ukkoskuurot ovat saaneet mielen nopeasti syysfiiliksiin. hassua ajatella, että vain reilu viikko sitten suppailin töölönlahdella helteessä hikoillen.

olen ollut viime aikoina vähän alla päin. siihen liittyy varmasti haikeutta ihanan loman loppumisesta ja valoisien öiden lyhenemisestä, mutta paljon olen pohtinut myös omaa tulevaisuuttani.


en sitten pystynyt pitämään itselle tekemääni lupaustani siitä, että miettisin syksyn kuvioita vasta loman loputtua. päässä on pyörinyt paljon ajatuksia, pelkoja ja ahdistuksiakin siitä, miten omaa paikkaa ei oikein tunnu löytyvän. välillä olen ollut suorastaan raivoissani siitä, ettei asiat tunnu selkiytyvän.

olen monesti tuskaillut, että voisi tämä universumi antaa jonkun merkin. edes pienen. edes siitä, että olisin ihan väärällä suunnalla. että tietäisi edes jotain.


ja tiedättekö, miten joskus asiat valkenevat kuin salaman iskusta? yhtenä päivänä ymmärrys valahti tajuntaani rappukäytävässä niin äkisti, että meinasin kaatua portaissa.

ehkä tämä on se, mitä universumi yrittää tälle kovapäiselle tallaajalle kertoa. että ei tarvitse tietää. ei juuri nyt.

yritän tässä nyt ymmärtää, että epätietoisuus ei ole vaarallista. se on taatusti rankkaa, mutta myös tarpeellista. siitä voi syntyä jotakin uutta.


olen ollut huono tekemään omaa elämääni koskevia päätöksiä niin, että kuuntelisin todella itseäni.  sama pätee omaan hyvinvointiin. oman kehon ja mielen kuuntelu jää arjessa niin helposti kaiken näennäisesti tärkeän kiireilyn alle.

luulen, että nyt alkaa olla korkea aika tsempata. niin kivuliaalta kuin asioiden syvällinen pohtiminen ja itsen kuunteluun hiljentyminen välillä tuntuu, olen päättänyt antaa sille mahdollisuuden. 


p.s. löysin kävelyilläni pellon reunasta kesän viimeisen malvan. aika kaunis! (oikeasti en yhtään tiedä, onko kyseinen yksilö kesän viimeinen, mutta pidän ajatuksesta. mitä ikinä tuleva syksy pitää sisällään, olen onnellinen siitä, että se on jo lähellä.)

torstai 14. elokuuta 2014

hanging there

on aina hauska huomata, että on kehittynyt jossakin asiassa. kun aloitin blogin pitämisen, valokuvaus oli oikeasti ihan täyttä hepreaa. en ole edelleenkään mikään ihmiskuvaaja, mutta alan ehkä päästä vähän jyvälle kuvasommittelusta.

vai mitä sanotte näistä otoksista? aika hauskoja, vaikka itse sanonkin.




















korvakorut järjestyksessä poola kataryna / erika works / uhana design / erika works

nuottikorvisten ja woodoo-mammojen merkkiä en muista. kotimaista designiä nekin, hankittu edesmenneestä helsinki10:stä ja we got beefin joulumyyjäisistä.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

juhlat puutarhassa

heinäkuisen sveitsinmatkamme teemana taisi olla kiertotiet ja perutut yhteydet - sen verran monesti jouduimme reittisuunnitelmia muuttamaan matkan varrella. lentojen ja alppijunien peruutuksien lisäksi saimme matkustaa extempore helikopterilla, mutta se on ihan toinen tarina.

 ehdittiin kuitenkin häihin, ja kannatti ehtiäkin - juhlia vietettiin nimittäin tosi kauniissa paikassa, englantilaistyylisessä puutarhassa saksan puolella.

teimme emämunauksen, ja jätimme kameran hotellille. onneksi oli sentään iphone, upea auringonlasku ja mies, jolla pysyy käsi vakaana kuvia otettaessa.












maanantai 11. elokuuta 2014

makeemmilla vesillä


ette usko, kuinka monta kertaa olen viimeisten viikkojen aikana istunut tietokoneen ääressä tyhjä blogipohja edessäni. nämä helteet ovat todella pehmentäneet pääni. hyvä että saan puhuessa suustani ulos selkeitä lauseita, kirjoittamisesta nyt puhumattakaan. lopulta luovutin ja totesin, että te muutkin varmasti vietätte kaiken liikenevän ajan ulkona.


kummasti ilman hieman viiletessä huomaan, että päässäni virtaa taas ajatuksia.



eilen ajelimme päiväretkelle hankoon ystävien kanssa. sää oli rannalla lötköttelyyn ja kaupungin kiertämiseen ihan ideaali, kun helteen pahin terä oli jo taittunut. vesi oli lämmintä ja kirkasta ja upea ranta lähestulkoon tyhjä.







(also: kummasti helpottaa kesäiset ajomatkat, kun autossa on ilmastointi. omassamme ei nimittäin ole, se on saatu tänä kesänä tuntea!)