sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

tytöistä parhaita


yksi elämäni tärkeimmistä asioista on ystävävien joukko, jolla minut on suureksi onnekseni ympäröity. ystäväni ovat upeita yksilöitä, jotka tekevät elämästäni niin paljon paremman, kuin mitä se olisi ilman heitä. osa ystävistäni on minulle sukua, osa jo lapsuudesta vuosikymmenten takaa (!!!), osa muutaman viimeisen vuoden "löytöjä", osa tarttunut mukaan matkan varrella, osaan olen tutustunut mieheni kautta. 


joskus ajattelin, että olisi romanttista, jos voisi kutsua puolisoaan parhaaksi ystäväkseen. ja niinhän toki voinkin, mutta olen huomannut, että se ei pelkästään riitä. en pärjäisi tässä elämässä ilman ystäviäni.

yksi näistä elämäni tukipilareista on jenni.


jenni on opiskelutoverini, matkakumppanini ja opiskeluaikainen kämppäkaverini. hän oli kaasonani suuressa vastuussa siitä, että häistämme tuli niin upeat.


jenni on minulle myös sielunkumppani, ja jollakin tavalla myös peili. jenni ymmärtää typerimmätkin murheeni, ja osaa usein sanoa juuri oikeat sanat, jos en niitä osaa itse löytää.


vaikka pyrinkin elämässäni siihen, että tekemäni päätökset ovat oikeasti minun ja seison täysin niiden takana, olen joskus isojen päätösten edellä soittanut jennille ja kysynyt, että mitä luulet?


jenni on superkaunis, ja hän tietää monista kauneuteen liittyvistä asioista paljon enemmän kuin minä. myös ruokaan ja viiniin liittyvistä, ja olemmekin monesti saaneet nauttia tajunnanräjäyttävistä herkuista heidän pöydässään.


jenni on harkitsevampi, varmempi ja rauhallisempi kuin minä. se on hyvä vastakohta omalle äkkipikaisuudelleni, spontaaniudelleni ja ajoittaiselle sekoilulleni. toisaalta meillä on hyvin samankaltainen huumorintaju.


olen joskus tullut siihen tulokseen, että meidän ystävyyssuhteemme toimii niin hyvin, koska olemme niin erilaisia. täydennämme toisiamme juuri oikeilla palikoilla. toisaalta olemme myös huomanneet, että muistutamme monessa luonteenpiirteessä toistemme miehiä!
siksipä ehkä osaamme neuvoa toisiamme myös parisuhdesolmuissa...


tällaisessa seurassa sitä muuttuu pakostakin vähän paremmaksi itsekin!

lauantai 28. kesäkuuta 2014

dinner for one

olen ollut taas viikon yksin kotona. lupasin alkuviikosta itselleni, että teen niitä asioita joita haluan, valvon myöhään ja nukun pitkään, jos haluan (ei koske työaamuja), ja syön terveellisesti.

maanantai-iltapäivänä, kun olin syönyt lounaaksi edellispäiväistä pizzaa (...), mietin mitä söisin päivälliseksi. luin joskus jonkun artikkeli, jossa väitettiin että kroppa osaa itse kertoa, mitä haluaa ja tarvitsee, jos sitä osaa kuunnella. niinpä suljin silmäni ja hengittelin syvään, ja kuuntelin mitä vatsalla olisi sanottavana.

vannon vaikka, kikka toimi. vatsa halusi vietnamilaisia rullia.

niinpä hain kaupasta kassillisen tuoreita kasviksia, lohta, riisipaperia ja nuudeleita. dippeihin tarvittavat kastikkeet löytyivät sattumalta jo kaapista (oh i love when that happens!).


käytin safkaa maanantaista sunnuntaihin -kirjan ohjetta, joka olikin ihan helppo jopa tällaiselle ensikertalaiselle. ehkä rullat voisi olla kauniimpia, mutta kokemuksen myötä sitten.

katoin itselleni pöydän. siitä tulee heti kivempi fiilis, vaikka ei muuta seuraa olisikaan.

dippasin rullan kastikkeeseen, ja ääntä kohti. kesäisten kasvisten ja tuoreen kalan maut suorastaan räjähtivät suussa.

ja kuinka simppeli yhdistelmä! all things fresh.


jälkkäriksi kesän lempimarjojani, tummia, uhkeita kirsikoita. voisin vetää näitä litrakaupalla, jos siitä ei tulisi maha niin kipeäksi...

näitä rullia teen uudestaankin! kumma, joskus tällaisilla päähänpistokokeiluilla löytyy ihan helmiä!

perjantai 27. kesäkuuta 2014

lomaterveisin

tänään alkoi loma, ja sen kunniaksi minä ja volvo hurautamme mökille keski-suomeen.


tiedän, autoilu saastuttaa. ja tiedän, se on todella epätrendikästä.

silti, se kuuluu kesään erottamattomana osana. pölyiset maantiet, tienvarren kukkaloisto, sadekuurot. helteet (?), ilmastoimaton auto ja kämäiset eväät bensa-asemilta.


määränpää on tärkeä, mutta niin on matkakin.

mukavaa viikonloppua!


p.s. päivittelen blogia kyllä loman aikana, ja lupaan hälyttää postauksista facebookissa.

p.p.s. kyllä, kuvat on otettu toukokuussa, silloin kun oli hellettä.

torstai 26. kesäkuuta 2014

ruusuntuoksua kesäiltoihinne!


tämä viikko on ollut tosi hyvä. juu tiedän, että säässä ei ole ollut kehumista, mutta muuten, elämällisesti.

olen puurtanut viimeisiä työhommia ennen lomaa (huomenna! huomenna!), valvonut myöhään ja nukkunut pitkään. olen päässyt jo todella rentoutuneeseen tilaan, suoranaiseen loman esiasteeseen.

kahtena edellisenä iltana olen ollut kotona vasta kahden aikaan yöllä. eilenkin istuin ystävän sohvalla parantamassa maailmaa (ja ehkä vähän meitä itseämmekin), ja lähdin tallustelemaan kohti kotia kun huomasin, että ulkona oli lähes pimeää.

kadulla pysähdyin hetkeksi havainnoimaan ympäristöäni. katulamput heijastuivat meren pinnasta, öisen kaupungin äänet kuuluivat vaimeina ja kurtturuusu tuoksui. se aniliininpunainen, tiedättehän, jota kasvaa joka puolella teiden varsilla.

silloin ajattelin, että vaikka koko kesä olisi kylmä ja viileä, jos saan nauttia näistä valoisista öistä, niin olen onnellinen. en tarvitse mitään ihmeellistä, kunhan on rakkaita ihmisiä, elämää, kesäöitä ja ruusun tuoksua.

niitä toivon teillekin. vaikka kesä olisi millainen.

ja erityisesti sitä ruusun tuoksua. se tekee kaiken täydelliseksi.


"KESÄYÖ

Kentillä kasteisilla
hämärä käy yli maan. 
Valkea niittyvilla
vielä on valveillaan. 

Katsoen kummissansa
kuinka rukoukseen
kaikkien kukkien kanssa
kumartui hiljakseen. 

Kuusen latvasta ääni
pienoisen huilun soi,
minäkin kumarran pääni.
Minunkin sisälläni soi."

-Aaro Hellaakoski

terveisin kesäyön pakahduttama rujo runoilija,

eeva

kuva täältä

tiistai 24. kesäkuuta 2014

a girl can dream

unelmoin salaisesti majakanvartijan uljaasta ammatista. päivystäisin korkeassa majakassa tuulisella luodolla, jossakin keskellä aavaa merta.



mökin varastoista löytynyt 60-luvun musta sadetakki ja siihen sopiva lakki pitäisivät sateen ja tuulen kaukana, kun taistelisin säätä vastaan. isän nuoruudenaikaisen veneen purjepussissa kuljettaisin ruokatarvikkeita ja kirjapinoa, kun suuntaisin viikoiksi hommiin yksinäiselle majakalleni.



tuijottelisin ulapalle, laskisin aaltoja, lukisin kirjoja, kirjoittaisin kirjeitä, vilkuttelisin kalastajaveneille lakanan ja peilin avulla. illan tullen kipuaisin ylös majakan lasitorniin ja sytyttäisin öljylampun, joka ohjaisi ohikulkevia laivoja turvallisesti kotiin.


kissa saisi tulla mukaan silitettäväksi, ja lämmittämään sängyn jalkopäätä.


ja mieskin aina välillä, ettei totuus unohtuisi. urheinkin majakanvartija tarvitsee toisen seuraukseen silloin tällöin.

maanantai 23. kesäkuuta 2014

kevyemmin ajatuksin

kun katselen tätä kevättä taaksepäin, huomaan kaivanneeni rentoutumista enemmän kuin ehkä koskaan. ehkä siihen on ollut ihan aihettakin.

rennoissa merkeissä meni nimittäin juhannuskin.



joutsenperhe kävi esittelemässä neljä uutta perheenjäsentään.

perhe kokoontui mökille kuten niin monina vuosina aiemminkin. tällä kertaa vietimme aikaa lähinnä sisätiloissa, lämpötilan hipoessa viime joulukuun lukemia.


vanhemmat koukutettiin lippupeliin...



syötiin meidän perheen perinteisiä juhannusruokia ja saunottiin maailman parhaassa saunassa.


sampanjalla skoolataan aina, kun koko perhe on koossa.


arabian ihanat maisema-astiat



mies teki mielettömän hyvää sangriaa juhannusaaton aterialle.

katsottiin auringonlaskuja maailman rakkaimmassa paikassa.


tässä syntyy maailman herkullisin paella.



pääsin sellaisiin lapsuuden kesät -fiiliksiin, että tuntui todella oudolta lähteä kotiin mennäkseen maanantaina töihin...



...mutta nyt tunnen itseni oikeastaan aika rentoutuneeksi, ja viileästä säästä huolimatta olen kesätunnelmissa. olen päättänyt päästää mieleni jo kesälomalle, ja hellittää työ- ja muista stresseistä. palaan niihin sitten kesäloman jälkeen, toivottavasti uudella energialla ja kehittyneillä näkökulmilla.

suuntaan kohti kesälomia kevyemmin mielin ja kevyemmin jaloin ; ainakin toivon, että voin hipsiä paljain varpain niin paljon kuin mahdollista.

keskikesän yöttömällä yöllä on kyllä kumma vaikutus pohjoiseen psyykeeseen. vai mitä mieltä olette?

torstai 19. kesäkuuta 2014

tervehdys taikametsästä


kävin pari viikkoa sitten haagan rodopuistossa. se oli silloin ihan parhaimmillaan.



eri väriset rodot ja atsaleat veivät muiden maailmojen tunnelmiin, vaikka oltiin ihan huopalahden juna-aseman vieressä.

jos pystyi kadottamaan mielestään kymmenet perjantai-iltaa viettävät kaupunkilaiset, saattoi todella kuvitella olevansa satumetsässä.



en ollut ennen kuullutkaan rodopuistosta, ja hämmästyin kun tajusin, kuinka valtava alue onkaan.  kahdeksan hehtaaria täydessä kukassa!



tällaiset yllättävät keitaat ovat ihan parasta kaupungissa asumisessa, ja oiva paikka paeta hellepäivien paahdetta.


nyt helteet ovat muisto vain. saaristossa tuulee kovaa, mutta se ei kesätunnelmaa haittaa.

näiden loistavien kuvien myötä ihanaa juhannusta kaikille! hellikää itseänne ja toisianne.

maanantai 16. kesäkuuta 2014

ilman sinua olen lyijyä

koko kevään ja kesän kiireisimmät viikot ovat pitäneet meikäläisen kaukana blogialustalta. nyt onneksi helpottaa, juhannus on tällä viikolla ja sitten enää kolme työpäivää ennen lomaa.

mutta on tänäänkin juhla. hääpäivä nimittäin, järjestyksessä toinen sitten toissavuotisen ihanan hääjuhlan. tänään juhlistimme sushilla ja jalkapallolla (hoh hoijaa), kun kerran saksa pelasi.


jäät seisomaan
katsot hymyillen
nuorten koivujen takana
virtaa puro

silmiesi sininen
kirkkaampi kuin eilen
niiden vierellä
taivas on lyijyä

paljaiden jalkojen alla
kuisti on aamuisin kylmä
jos nousen jalkaterillesi
kannatko minua kevyesti
näytätkö mistä löysit
tilhen pesän

aamut ovat kauniita
sinä niitä vasten
vettynyt maa
ja lakoon mennyt heinä

puron ääntä ei voi matkia
se virtaa kevyesti
sen vierellä
ilman sinua
olen lyijyä

- terhi kokkonen

viimeiset kaksi vuotta ovat olleet elämäni onnellisimmat. uskon, että tahti jatkuu ja bileet vain paranevat. parasta on, että ei ole kiire minnekään.

eikä taida olla miehelläkään, mikäli tänään saamastani kehusta (?) voi mitään päätellä.

"sä tuoksut hyvältä, näytät hyvältä, ja kaiken lisäksi olet aivan h****tin mukava jätkä."

tiistai 3. kesäkuuta 2014

viikonloppu saaristossa


pihahommia, saunomista, kesän ensimmäiset uudet perunat.


veneretki nauvoon. aika hiljaista oli. ostimme kahvilan ensimmäiset ja viimeiset pullat.


pilvisestä säästä huolimatta olen ihan varma, että rusketuin vähän.

nyt mies on viikon poissa. tulisi kesäkelit takaisin näiden sateiden tilalle, niin keksisin enemmän tekemistä.

punaisen cousteau-pipon sain lontoon-tuliaiseksi. sopii kuulemma hyvin kapteenin vaimolle!