maanantai 31. maaliskuuta 2014

no nyt on!

aaaahhhhh, kuulkaa, viimein!

olen viime viikkoina työstänyt blogin ulkoasua oikein urakalla. se on jäänyt siihen pisteeseen mihin sen työstin vuosi sitten, kun perustin blogin. kuvailut ja kaikki olleet aika epäajantasaisia.

erityisesti halusin eroon alkuperäisestä bannerista, jonka ihan itse työstin photoshopilla aikanaan. tilasinkin uuden bannerin ystävältäni sakarilta, joka on mahtava tyyppi mutta myös todella lahjakas graafikko. hepun töitä löytyy enemmän täältä. tarkkasilmäisimmät löytänevät tuolta muutakin tuttua...

EIKÖ OLE IHAN TÖRKEÄN HIENO!!


salikonin ruusut - ne kukkii!

muina naisina

voittajan on helppo hymyillä, sitä sanotaan.


sanon mielummin, että ystävän on helppo hymyillä.

(tarkoitan tietenkin itseäni ystävänä, vaikka toki toivon että oma olemassaoloni ja erinomaisuuteni (!) saa joskus hymynkareen nousemaan myös ystävieni suupieliin.)

nyt on nimittäin niin, että viikonloppu taas vahvisti käsitystäni siitä, kuinka upeiden ihmisten ympäröimä olen. tiedostan sen tietenkin aina, mutta joskus tulee oikein sellainen whoa-ymmärrys, tiedättehän. että miten onnekas sitä onkaan!


lauantaina juhlittiin yhtä brunssilla, käytiin tiedostavasti elokuvissa toisen kanssa, ja illalla vielä vierailimme yksillä ystävillämme.

posket on hymystä ja naurusta jumissa, mutta se on maailman paras jumitus!


sunnuntain vietimme kirppismyyjinä kattilahallissa. kolmen hengen poppoomme sai kyllä vaatteita ja kenkiä myytyä varsin kiitollisesti. tosin parhaat kamat vaihdoimme siskon kanssa päikseen...

silti, kun on seisaallaan seitsemän tuntia ja keskustelee aktiivisesti ihmisten kanssa, on aika sippi kun pääsee kotiin. kirppiksellä on kivaa, mutta toivottavasti ei tarttis ainakaan vuoteen uusia kokemusta :)


h&m:n "pikkupaita" on vuosia vanha. pelastin sen kirppiskamoistani.
acnen vanhat suosikkifarkut saivat uuden ilmeen, kun leikkasin lahkeet vajaamittaisiksi

tukkakin asettui kivasti ihan itsestään, kerrankin!



aurinkoinen maanantai ja auenneet ruusumantelin kukat jaksavat hymyilyttää entisestään. kummallinen juttu tämä kevät.


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

muutoksia..

blogin ulkoasu päivittyy pikkuhiljaa. saattaa näyttää hetkittäin kummalliselta, mutta ei hätää! palaan langoille pian.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

päivän tärkein ateria?

minut tuntevat tietävät, että olen varsin epäsäännöllinen aamupalan syöjä. teini-ikäisenä söin harvoin aamiaista lainkaan, kun tuntui ettei aamulla ruoka maistu. sittemmin olen yrittänyt useampaan kertaan tsempata itseäni aamupalaihmiseksi.

toistaiseksi joka kerta olen repsahtanut.


ei siinä, tiedän erittäin hyvin miltä tuntuu olla syömättä tuntikausia ennen lounasta. toisaalta myös sen, miten mukavaa on huomata lounasajan lähestyminen kellosta eikä jatkuvasti mouruavasta vatsasta.


koin asiassa herätyksen kuitenkin vasta kun eräs tuttavani, ravintotieteiden ammattilainen, totesi, että tärkeintä ei ole mitä aamulla syö, vaan se että syö. niinpä hylkäsin myslin, murot, voileivät ja puuron, ja rupesin selvittämään, mikä minulle oikeasti maistuu aamuisin.

olen vasta vaiheessa, voi olla että repsahdan taas, mutta jonkin aikaa on mennyt jo aika mukavasti.


munakas, avocadoa ja tomaattia, päälle oliiviöljyä ja mausteita. smoothie tai pirtelö, tässä tapauksessa  kauraa, mansikoita ja hunajaa. shotti itsepuristettua appelsiinimehua. kumma kyllä, määrä tuntuu samalta kuin iso lasi ostettua mehua.

nautittuna kukkasten seurassa.




rakastan sitä, miten auringon valo heijastuu keittiön seinästä. se kertoo keväästä, vaikka kaikki muu puhuisi sitä vastaan.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

värisuora


tupu, hupu ja lupu (+ pikkuveli) ikkunalaudalla.



kirkkaat perusvärit eivät lähtökohtaisesti kuulu lemppareihini, mutta pitävätpähän ulkona vallitsevan takatalven kaukana.


(istuin vartin sohvalla ja vahtasin, koska arvon aurinko suvaitsisi näyttäytyä pilvimassan takaa. tulihan se lopulta, ja sain kuvat napattua.)

perjantai 14. maaliskuuta 2014

merkityksellisiä nelosia

huuh, onpahan ollut viikko! olen pudonnut kaikesta vuorovaikutuksellisesta kanssakäymisestä. viime viikonlopun vietimme mökillä lepäillen, ja kulunut viikko on mennyt puurtaessa: neljän (4) jutun deadlinet eilen ja tänään veivät mehut ja ajatukset. nyt viimeinenkin on esitarkastuksessa.

työkiireiden lisäksi myös taloyhtiössä tapahtuu: meille tuli hissiremontin ansiosta tiistaina uudet rappuset. olimmekin alkuviikosta kaksi yötä evakossa anoppilassa.

eilen kävin itse itselleni syntymäpäivälahjaksi antamassa kasvohoidossa. olen aina ollut vähän laiskanpuoleinen ihonhoidossa, oikeastaan vasta nyt luonnonkosmetiikkaan tutustumisen myötä kiinnostus on alkanut herätä. onnekseni minut on siunattu varsin hyvällä iholla, eikä vuosien heitteillejättö ole ainakaan vielä kostautunut...

eilinen oli elämäni neljäs (4) kerta, kun kävin kasvohoidossa. Olen kaksi viimeistä kertaa käynyt samassa paikassa, toisin sanoen alkaa olla vakkaripaikka.

ja sitä paikkaa en vaihda vaikka mikä tulis. karoliinan liinu'n organic beauty on taivas keskellä kalliota.

täällä voi todella puhua kokonaisvaltaisesta kokemuksesta.


ei muoviorkideoja. antiikkiset kaapit ja itämainen sermi jakavat tilaan kahteen osaan.

aluksi sain juodakseni huumaavan tuoksuista luomuteetä ja herkullisen macaronsin. radio novan sijasta taustalla soi tiibetiläiset gongit ja meditatiivinen musiikki. valaistus on hämärä, kynttilät palavat.


hierontapöytä sermin takana on pehmeä ja lämmitetty, samoin kuin pyyhkeet, joihin kääriydytään.

tutkaillessani ihoni kuntoa karoliina sytytti valot, mutta laittoi ennen sitä silmille laput, ettei iske hetkellinen sokeus. pienet yksityiskohdat, tiedättehän - ne on niin tärkeitä!


hoidon aikana katossa ei tarvitse tuijottaa rumia putkia, vain harmonista violettia ja kynttilöiden luomia varjoja.


käytettävän luonnonkosmetiikan ihanat tuoksut pitävät juuri ja juuri hereillä, mutta syvässä horteessa.

kun hoidon jälkeen saan jäädä vielä makoilemaan, tuntuu kuin olisin nukkunut viikkoja.





illalla en voinut olla ihailematta ihoani peilistä vähän väliä - kevyt, pehmeä ja puhdas. hedelmähapoilla kuorittu naama on nyt valmis kesään!


pahoitteluni, että joudutte tyytymään epätarkkoihin, puhelimella otettuihin kuviin. mutta. oikeasti. kannattaa varata aika ja kokea ihana hoito itse!

lisätietoa: www.liinun.fi
liinu'n organic beauty
fleminginkatu 2
helsinki




torstai 6. maaliskuuta 2014

päivän kysymys:


kuinka monta muistikirjaa yksi ihminen tarvitsee?


yksi blogille, toinen töille, free-hommille omansa, päiväkirja ja kalenteri.


onneksi mukana kulkee korkeintaan kaksi kerrallaan.


tänään teen töitä kotoa käsin. se on joskus ihanaa. varsinkin, kun aurinko paistaa ikkunasta sisään.


leppoisaa loppuviikkoa!

lauantai 1. maaliskuuta 2014

onnesta sanaton

rakas mieheni olikin järjestänyt minulle aikamoisen yllätyksen.


aamu meni draamaksi aikataulutuksen takia, ja kun pääsin töihin, olin huonolla tuulella. muutaman tunnin päästä työhuoneen oveen koputetiin. ovella oli mieheni, puku päällä, kukkapuska toisessa kädessä ja piknik-kori toisessa. niinpä nautimme ihanan synttäribrunssin työhuoneessani.


kun tulin töistä kotiin, minulle annettiin tunti valmistautumisaikaa. sitten alkoi ovikello soida. yhtäkkiä oli muutamia rakkaita ystäviä, lapsosia sekä veljeni tyttöystävineen, jotka reissasivat juhlistamaan minua ruotsista asti. (kiljuin rappukäytävässä, kun sisko paljasti että he ovat tulossa.)


oli suolaisia herkkuja anoppilasta, makeita siskon, ja yllätyksekseni, mieheni leipomina. jouduin kyllä luovuttamaan tarte tatin -mertaruuteni hänelle. tein sen ilomielin.


olin niin onnellinen syntymäpäivästäni. ja onni jatkui, kun hyvin nukutun yön jälkeen nousin ja tulin keittiöön, missä kaikki oli siivottu.


ihana lahja! mies väitti, että toisen synttärit tuntuu omiakin tärkeämmältä, jos saa järkkäillä toiselle kivoja juttuja. voi ollakin, who knows :)

kuvituksena räpsyjä aiemmin viikolla töitä varten leivotusta maailman parhaasta suklaakakusta. ohjeen saa ken halajaa!