perjantai 28. helmikuuta 2014

29

viime aikoina ajatukseni ovat pyörineet paljon iässä ja ikääntymisessä.




kun nyt yritin kirjoittaa, mitä varsinaisesti olen asiasta ajatellut, en saanut paperille yhtään selkeää lausetta.



kriiseilyt ja keski-iän lähetymisen miettimisen jätän suosiolla ensi vuoteen. ehkä niitä ei tarvitse ajatella silloinkaan. peilikuvani on edelleen varsinainen babyface, ei huolta vanhenemisesta.


täytän tänään 29. muutaman tunnin kokemuksella se on hyvä ikä olla.



just nyt ja juuri tässä, se on kaunista.


tiistai 25. helmikuuta 2014

lumikuningatar

eilen keväisissä tunnelmissa kävelin pitkästä aikaa sisään kukkakauppaan. meidän lähikukkis on aivan ihana (jo nimeltäänkin), ja nyt siellä hyllyt notkuivat syreenejä, freesioita, ranunculuksia ja vaikka mitä ihania kevätkukkia.

yritin viime viikolla metsästää plantagenista kirsikkapuun oksia. viimeisetkin risut oli jo myyty. taitaa muillakin olla kevättä rinnassa, tai sitten blogivaikutusta...

koska mieleni kuitenkin teki risuja (?), ostin lähikukkiksesta kotiin muutaman lumimantelin oksan. aika ihania mielestäni!


(sitä paitsi tuntuu kivemmalta tukea ihanaa lähikukkakauppaa toisin kuin jotain multikansallista plantagenia. kummitätini mielestä se on världens tråkigaste trädgård, maailman tylsin puutarha, kun kaikki kukat on millilleen samaan mittaan leikattu :) itse tosin viihdyn myös plantsussa, siellä voi melkein kuvitella olevansa viidakossa...)

korkeille oksille sopivimmaksi maljakoksi valikoitui pitkän testaamisen jälkeen tuo isovanhemmiltani periytynyt keltainen lasipullo. en tiedä tarkemmin sen taustaa, mutta kaunis se on. värinsä puolesta se on ollut vähän hankala yhdisteltävä. nyt kuitenkin tuo haalea keltainen sopii kuin nakutettu herkkien valkoisten oksien kanssa.



pitkästä aikaa teki mieli ottaa kuvia kotona. valo. se tekee ihmeitä.



maanantai 24. helmikuuta 2014

måndag

vaikka en ole viikonloppua lukuunottamatta ollut millään hiihtolomalla, oli tänä aamuna sängystä nouseminen todellisen työn ja tuskan takana. olisin halunnut kiskoa peiton korviin ja painua kevättalviunille. sälekaihtimien raoista pursuava kalpea auringonvalo sai minut lopulta ylös.

olen ennenkin huomannut olevani huomattavan väsynyt, kun talvi alkaa taittua. lokakuusta tammikuulle selviän hyvin tsempin ja jouluhehkuttelujen avulla, mutta helmikuussa iskee uupumus. ehkä sitä antaa itsensä rentoutua vasta, kun taatusti uskoo taas kevään tuloon?

kevään mukana tulevat aina myös uudet tuulet. tänään konkreettiisesti tuntui, että raju tuuli puhalsi vanhoja mietteitä pois ja uusia tilalle. kodin talvenpöhnäinen tunnelma ja nurkkien pölyt saavat nyt väistyä kevään tieltä. kirppispäivän lähestyessä myös vaatekaappi päivittyy.

tähän kevättalven väsymykseeni vaikuttaa varmasti myös se, että talvi on ollut näin leuto ja katkonainen. en uskalla vielä fiilistellä kevättä täysillä, koska pelkään kaikkien aikojen takatalvea, kun lumi ja pakkanen on jäänyt niin kovin vähälle. toisaalta, jos talvi vielä tulee, se tulee. nyt mielessä on kuitenkin kevät.

vaikka fiilis noin muuten on ollut vähän kuin maan rakoon lyödyllä, aurinko on tehnyt ihmeitä. pitkästä aikaa kävelin mielissäni töihin. jalka nousi aika kevyesti. kuulokkeissa soi scandinavian music group.

pehmeissä vetimissä pipon alta on hyvä tarkastella tätä alkavaa lempivuodenaikaani. tukka on kipeästi kampaajan käsittelyn tarpeessa, sitä odotellessa pipo pelastaa.




pipo cos
huivi hm
turkki second hand
verkkarit puma
kengät royal republic



torstai 20. helmikuuta 2014

i find myself in need of denim

olen aina ollut farkkutyttö. vaikka tyylini on ajoittain tosi vaihteleva ja saatan kokeilla hyvinkin erikoisia asukokonaisuuksia, niin farkut, ne on mun turvavaate.

varsinkin nuorempana omistin aina kerrallaan yhdet farkut, joita käytin kunnes ne rispaantuivat ja putosivat päältä. tai todennäköisemmin, kun äiti ei enää kestänyt katsoa risoja farkkuja ja pakotti ostamaan uudet. perinteisesti ostin kerran vuodessa uuden crockersit jc:stä, joka vuosi saman mallin.

vaikka tässä vuosien mittaan kaappiin on kertynyt useampi pari, huomaan nyt, että viimeisen kolmen vuoden aikana olen käyttänyt niistä lähinnä vain yksiä. nyt acnen lempifarkkuissani alkaa olla enemmän reikiä kuin kangasta, eikä kaapissa ole korvaavaa paria.

toiveissa on hankkia kaappiin pino käyttökelpoisia ja yhdisteltäviä farkkuja, jotka käyvät niin arkeen kuin vaikka juhlaankin.

keräilin netin uumenista nelikon, jolla pärjäisin loistavasti ja pitkään.


acne skin 5 on täydellinen tiukka ja istuva malli. vajaalahkeisena enemmän kevään ja alkusyksyn pari, tyylikkäiden avokkaiden tai sandaalien kanssa. sinisistä vajaalahkeisista housuista tulee mieleen ranskattaret. kyllä näissä viilettäisi vaikka pitkin tuileriesin puistoa pariisissa...


koska juuri nyt ei ole ylimääräistä parisatasta iskeä kiinni farkkuihin, zaran vajaalahkeiset tiukkikset palvelisivat varmasti hyvin. itse asiassa noissa zaran farkuissa on 99% puuvilla, kun skineissä on vain 93%. lahkeiden pikku vetoketjut on aika hauskat! kuva


filippa k:n perusfarkut on elegantit niin tyylikkäiden korkkarien kuin tennareiden kanssa. värikin on täydellisen perussininen. nämä olisi luultavasti ne, jotka vetäisi jalkaan, kun maailma masentaa. turvavaate, joka oikein yhdisteltynä on myös juhlava. kuva


edelliset mustat farkkuni ovat vuodelta 2008. eivät oikein pysy enää jalassa. ehkä olisi aikakin päivittää... nudien hai kait on yhdistelmä rockia ja classya. ja puolikorkea vyötärö on aika armollinen. kuva


olen etsinyt pitkään myös täydellisiä boyfriend-farkkuja. valitettavasti "boyfriendini" ei ole kanssani ihan saman kokoinen, joten toisen kaapista farkkujen pölliminen ei onnistu. sitäpaitsi ne olisi silloin husband-farkut. nämä asoksen kulutetut ja huolimattoman tyylikkäästi maalitahratut ansaitsisivat kyllä paikan kaapissani. kuva

sitten on tietysti ne yhdet "säväyttäjät", kirppikseltä hankitut 80-luvun lumipestyt rusettilahkeiset farkut, jokta ostin tukholmasta muutama viikko sitten. odotan innolla, että kevät tulee ja saan yhdistää ne minna parikan tbc-puukkareihin...

itse asiassa yhdet näistä housuista jo tilasinkin. arvaatko mitkä? luultavasti näkyvät täällä ennen pitkää!

lauantai 15. helmikuuta 2014

vuoden silmäpussi

kotiuduin minityömatkaltani torstaiaamuna. lyhyeksi jääneiden öiden ja jatkuvan liikkeellä olemisen seurauksena olen ollut aika väsynyt. onneksi on viikonloppu!




kuvistakin näkee, että silmänaluset on aika komiat. nimesinkin itseni vuoden silmäpussiksi.



turkki second hand
paita zoey m, alelöytö oulun stockmannilta
housut mirkka metsola
laukku lumi acessories
huivi h&m
kengät vagabond remakes

perjantai 14. helmikuuta 2014

ystävänpäivän perinteet

kun tulen töistä, keittiön pöydällä odottaa arnoldsin ystävänpäiväboksi. näin on ollut jo neljänä perättäisenä ystävänpäivänä.




kukkakaupassa oli kuulemma ollut jonoksi asti miehiä. monet olivat vain napanneet ensimmäisen kukkakimpun, mulle oli haettu liljoja takahuoneesta asti.



aika ihana mies <3

tiistai 11. helmikuuta 2014

well, hello! who's that beauty?

...ja tällä kertaa en puhu itsestäni.

urhoollisesti palvellut läppärimme nukahti ikuiseen uneen vuodenvaihteen tienoilla. vaikka järkytys oli suuri, olin myös helpottunut: nyt loppui kärsimys, sekä koneelta että minulta.

olen nyt sinnitellyt puolitoista kuukautta työhuoneeni pöytäkoneella ja miehen ipadilla. kypsyttelin mielessäni jo vuosia kytenyttä unelmaa, jonka toivoin nyt muuttuvan todeksi.

epäuskon, muutaman hermokohtauksen ja lopulta tiukan päätöksen jälkeen marssimme viime torstaina verkkokauppaan. on se aikuisella naisella työkone oltava.


and here she is.

olen tietenkin tässä mäkkihifistelyssä auttamattomasti jäljessä, mutta se ei menoa haittaa. unelmoin omenakuvioisesta läppäristä tosiaan jo 10 vuotta sitten, kun sain ensimmäisen oman koneeni. se palveli viisi vuotta, ensin hyvin ja sitten huonosti, reissasi ympäri maailmaa ja antoi kirjoittaa itsellään yhden opinnäytteen. sitten se luovutti.

seuraavan koneen sain edesmenneeltä isoisältäni, ja se on siksi ollut erityisen rakas. senkin palvelusaika kesti viisi vuotta. sopivasti viiden vuoden sykleissä kulkenut nämä mun konehankinnat.

mutta nyt unelmani on toteutunut. ja onhan se törkeän siistiä, kun koneen avaaminen kestää seitsemän minuutin sijasta 10 sekuntia. ja bloggaaminen on helppoa. ja kone kulkee mukana.


vähän kyllä hävettää, että meistä on tullut tällainen mäkkiperhe. just niin suomalaista, että hävettää! häh, miksei sitä saisi olla ylpeä itsestään.

maailman kauneimman tietokoneen teline on pukeutunut vilttiin. sillä on pukeutumiskriisi, koska se on parin tunnin päästä lähdössä elämänsä ekalle työmatkalle. oulu ja rovaniemi, here i come! ja mäkki seuraa tietty mukana.











sunnuntai 9. helmikuuta 2014

turkiskuoriainen

käytiin tänään tsekkailemassa suvilahdessa uutta kattilahallin kirpputoria. kirppis on perustettu valtterin lopettaessaan jättämään tyhjiöön. kyseessä on ihan perinteinen kirppis, ja ainakin tänään porukkaa oli paljon, vaikka tämä oli vasta eka kirppispäivä. markkinointi on siis ainakin toiminut!


olen itse yrittänyt jo pidempään varata pöytää kirppikselle, lähinnä jäähallille. se on osoittautunut ihan mahdottomaksi, pöydät menee heti kun uusia kirppispäiviä ilmoitetaan. niinpä on ihan mahtavaa, että kattilahallilla alkaa pöhistä!

tästä kirppiksestä ei tarvitse hankkia edes univelkaa, kun ovet aukeavat vasta puolilta päivin. myyjät pääsevät tietty paikalle aiemmin. tänään kahdeltatoista jono oli ollut ilmeisesti pitkä.


varasinkin meille paikan seuraavaan kirppispäivään 30.3. 30 euroa maksavaan myyntipaikkaan ei kuulu pöytää eikä rekkiä, mikä on vähän hapokasta. niinpä me bongailtiin käteviä ratkaisuja, joita voidaan itsekin käyttää.

osa oli tuonut pöytiä, osa rekkejä, osa pyykkitelineitä ja silityslautoja (!!). paljon näkyi myös vilttejä maassa. jotenkin sitä ehkä kuitenkin haluaisi tavaransa esille pöydälle eikä maahan...


tänään ei tehty hankintoja, kyseessä oli siis täysi teollisuusvakoilureissu...

mutta nyt on mukava ruveta pakkaamaan kirppiskamoja, kun tietää mihin pääsee myymään. mikäli tästä päivästä voi mitään päätellä, ensi kerrallakin porukkaa on paljon.


vakoojahaukka oli pukeutunut teemaan sopivasti second handiin.


turkki, farkut ja laukku second hand
kaulahuivi h&m
nilkkurit vagabond remakes
korvikset erika works

erika on entinen työhuonekumppanini, mahtava kierrätysnahkaa työstävä nainen. kannattaa tutustua!

nuo ihanat kivipestyt kasarifarkut ostin tukholmasta viikko sitten. kaikessa kauheudessaan ne ovat olleet jalassa joka päivä. erityisesti nuo rusettiyksityiskohdat nilkoissa ovat jotain...aika ihanaa.

turkki on ollut talven ykköstakki. niistä voi olla montaa mieltä, mutta mummin vanhaa käyttämällä ei ainakaan aiheuta lisää pahaa maailmaan.

täytyy tässä ihan itsekin ihmetellä, että tukka alkaa olla tosiaan jo ponnaripituinen. virkistävää monen vuoden lyhyttukkaisuuden jälkeen!

ihanaa sunnuntai-iltaa ja alkuviikkoa!