tiistai 12. maaliskuuta 2013

tenkkapoo eli tänka på

sellaiseen on tässä perheessä nyt tultu. umpikuja, dead end, cul-de-sac. tenkkapoo.

pitkällisten keskustelujen jälkeen olemme päättäneet selvitä. yhdessä. elossa (sikäli kun nyt kukaan tästä elämästä selviää elossa).

kyse on siis syömisestä. olemme molemmat pohjiltamme jonkinlaiseen ongelmasyömiseen tai -syömättömyyteen taipuvaisia. ja sitten tässä on niin sanotusti viime vuosina ollut kaikenlaista, nilkka- ja polviongelmia, työuupumusta, jatkuvia silmätulehduksia, yli puolivuotiseksi paisahtanut remontti, häät, you name it. vaikka jälkimmäiset ovatkin tietty positiivisia asioita, molemmat vaativat aika paljon työtä ja tekemistä. ja syöminen, tai terveellisesti ja hyvin syöminen, on jäänyt kaiken muun jalkoihin. remppakaaoksesta raahauduttiin useampaan kertaan viikossa puolikuolleina mäkkärin kautta kotiin.

vaikka kaikki edellämainitut stressitekijät ovat nyt ohi, ei terveellinen elämä olekaan alkanut ihan itsestään. tulimme siihen tulokseen että nyt, ennenkuin kärsitään ylipainosta ja kolesteroliarvot on pilvissä, asialle on aika tehdä jotain.

mutta se ei tietenkään ole helppoa. totutuista tavoista on yllättävän vaikea päästä eroon. ja sitten kun on valmis tekemään muutoksen, miten suhtautua kaikkien eri ruokavalio- ja dieettimahdollisuuksien kirjoon? mistä tietää mikä on oikea? vai onko kyse vain siitä, minkä kukakin itselleen parhaaksi kokee?

luin muutama vuosi sitten amerikkalaisen michael pollanin kirjan oikean ruoan puolesta, ja pidin sitä tosi hyvänä. se ei ole ehdottomasti minkään trendin puolella, mutta tarjoaa ymmärrettävää ja luotettavaa (ja shokeeraavaakin) tutkimustietoa esimerkiksi kevyttuotteista. kirjan motto on: "syö ruokaa. kohtuullisesti. lähinnä kasviksia", eli se puoltaa ns. oikeaa, puhdasta ruokaa, mikä meikäläiselle kuulostaa hyvältä. suosittelen lämpimästi, oma kappaleeni on lainassa milloin kelläkin tutulla :)

h:n ainoa ehto ruokavaliovalinnalle on se, että hän ei usko minkään aineen totaaliseen, ehdottomaan kieltoon. olen ihan samaa mieltä, uskon pikemminkin että ehdottomuus asiassa kuin asiassa vie väärille raiteille.

tässä paleovillityksessä on paljon hyvää, mutta meikäläistä ainakin epäilyttää ajatus runsaasta lihansyönnistä. proteiinia onneksi saa muualtakin. hiilareita olen ihan valmis vähentämään, mutta en halua luopua niistä kokonaan. kemikaalicocktail-blogin noora on mielestäni mahtavasti testannut juuri itselleen sopivia aineita ja muokannut niistä terveellisen ruokavalion, joka toimii ilmeisen hyvin.

oma toiveeni on se, että syöminen muuttuisi pakollisesta itsensä tankkaamisesta nautinnolliseksi hetkeksi. jos sitä kerran syö useamman kerran päivässä, niin sehän on mahtavaa itsensä hemmottelua että tekee siitä mukavaa.

näitä asioita me on ajateltu muuttaa:

1. säännölliset ruoka-ajat
luulen että jo sillä voi päästä pitkälle. että pyrkisi aina suunnilleen samoihin ruoka-aikoihin.

2. syöminen tapahtuu pöydän ääressä
kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta on loppujen lopuksi aika briljanttin ajatus. telkkarin ääressä syömisestä tulee toisarvoista tankkaamista. toki poikkeuksia saa tehdä :)

3. ostetaan kotimaista ja luomua mahdollisimman paljon
vaikka vaan sen takia että oma omatunto on puhdas. kyllä.

4. liikuntaa on pakko ruveta harrastamaan. ja tehdä siitäkin kivaa. ei hampaat irvessä juoksemista.

5. mietitään etukäteen mitä syödään, ei lähdetä nälkäisenä kauppaan (tai ikeaan).

katsotaan miten meidän käy...täytyy varmaan aloittaa aika armollisesti.

isäni oli joskus kolmekymppisenä (siis meidän ikäisenä, herramunjee) saanut lääkäriltä ukaasit, kun oli mennyt valittamaan selkäänsä. lääkäri oli todennut, että nyt voit kuule valita: voit joko ruveta liikkumaan ja hoitamaan itseäsi ja pysyä terveenä, tai sitten odottaa että kroppa alkaa pikkuhiljaa prakata ja saat ravata lääkärillä. oli ollut kuulemma aika helppo valinta. eikä ole tarvinnut katua. eikä ravata lääkärillä.

luulen että me ollaan jonkun samanlaisen äärellä juuri nyt. ei tarvii kuin valita. huh.

tähän vielä monissa blogeissakin näkynyt helsinki kiropraktiikan lausahdus:

"Jos sinulla ei ole aikaa liikkua, syödä, ajatella ja levätä oikein – on sinulla oltava aikaa sairastaa myöhemmin." 

p.s. löysin puolisattumalta tänään matkalla kotiin luomukaupan ihan meidän naapuritalosta - ja liityin saman tien niiden luomupiiriin! palaan asiaan.

Ei kommentteja: