takapakkia

vaikka työkseen tapaa erilaisia ihmisiä ja kirjoittaa tärkeistä asioista, ei aina osaa valmistautua siihen, miten kirjoituksiin reagoidaan. yleensä tekstini on otettu hyvin vastaan, mutta tänään sain hieman erilaista palautetta.

olin lähettänyt kirjoituksen haastateltavalle luettavaksi ennen julkaisuun lähetystä, kuten yleensä. juttu oli mielestäni aivan hyvä ja pohjautui mielenkiintoiseen keskusteluun, jonka kävimme.

haastateltava vastasi minulle sanoen, että juttu on täynnänsä asia- ja muita virheitä eikä hän allekirjoita, mitä olen kirjoittanut. ja että juttu pitäisi korjata täysin ennen kuin se voisi mennä eteenpän. hän oli käsitellyt tekstiraukkaani niin, että osa tekstistä oli maalattu punaiseksi, osa siniseksi ja välissä oli ISOLLA kirjoitettuja lauseita ja rivikaupalla kysymysmerkkejä. voi toimittaja parkaa! vähemmästäkin menee hämmennyksiin näin uran alkumetreillä.

tein tekstiin korjaukset ja lähetin takaisin. vaikka viestiin olisi tehnyt mieli kirjoittaa ärräpäitä, maltoin mieleni ja vaihdoin taktiikka. kirjoitin olevani pahoillani että haastateltavan mielestä teksti oli täynnä virheitä, mutta sanoin kuitenkin että siinä ei ole mitään sellaista, mitä keskustelussa ei olisi tullut ilmi.

voi että otti kunnian päälle! toimittajanylpeyteni sai särön. onneksi sekä työpaikassani että avustamassani lehdessä on mahtavat päätoimittajat, joiden kanssa keskustelin ja sain balsamia haavoihini. ymmärsin, mitkä ovat haastateltavan - ja toisaalta minun!- oikeudet juttua tehtäessä. ja sain kuulla etten suinkaan ole ainut (nuori) toimittaja, jonka silmille haastateltavat tulevat lankoja (tai sähköjohtoja) pitkin.

kait se on ihan hyvä, että tulee välillä pudotetuksi maan pinnalle. tästä lähin osaan taas vähän enemmän, ja olen piirun verran vahvempi.

ja niin. se haastateltavakin ilmaisi lopulta tyytyväisyytensä tekstin uuteen muotoon ja siihen, että olin ylipäänsä tarkistuttanut sen hänellä. ja myönsi että saattoi olla haastattelutilanteessa sen verran rönsyilevä, ettei ihme jos jotkut asiat jäivät epäselviksi.